Linnan salit
Etenkin kaksi kuningatarta ovat jättäneet jälkensä Drottningholmin linnaan: Hedvig Eleonoora, joka rakennutti linnan Ruotsin suurvalta-aikana, ja Loviisa Ulriika, joka uudisti linnaa 1700-luvulla.
Drottningholmin linna on muuttunut ajan kuluessa. Täällä asuneet kuninkaalliset ovat jättäneet jälkensä linnan sisustukseen tyyli- ja muotivirtausten vaihtuessa. Hedvig Eleonoora, Loviisa Ulriika ja Kustaa III ovat vaikuttaneet voimakkaasti edustuskerroksen sisustukseen.
1500-luvulla rakennettu linna paloi maan tasalle 30.12.1661. Aiemmin samana vuonna linnan oli hankkinut itselleen leskikuningatar Hedvig Eleonoora.
Suurvalta-aika
Tuhoisan tulipalon jälkeen leskikuningatar pyysi arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempaa rakentamaan tilalle hulppean linnarakennuksen. Nykyisen linnan rakentaminen alkoi vuonna 1662.
Nicodemus Tessin vanhempi loi linnaan sisustuksen, jota pidetään yhtensä parhaista esimerkeistä Ruotsin varhaisbarokista. Tessin vanhemman kädenjälki näkyy muun muassa portaikossa, Ehrenstrahl-salongissa ja etenkin Hedvig Eleonooran paraatimakuuhuoneessa.
Tessin vanhempi kuoli vuonna 1682, minkä jälkeen hänen poikansa Nicodemus Tessin nuorempi ryhtyi rakentamaan linnaa loppuun. Tältä aikakaudelta on peräisin muun muassa Kaarle XI:n galleria.
Kuningatarten linna
Drottningholm jäi kuninkaallisten naisten palatsiksi. Vuonna 1744 linna annettiin häälahjaksi Preussin prinsessa Loviisa Ulriikalle, joka meni naimisiin Ruotsin kruununperijä Aadolf Fredrikin kanssa.
Loviisa Ulriikan aika Drottningholmissa oli oikeaa kulttuurin kulta-aikaa. Linnaa sisustettiin ranskalaishenkiseen rokokootyyliin, mikä näkyy hyvin esimerkiksi Loviisa Ulriikan vihreässä salongissa.
Monet aikakauden johtavista tiedemiehistä kokoontuivat Drottningholmiin. Esimerkiksi Carl von Linné työskenteli linnassa kuninkaallisen luonnontieteellisen kokoelman parissa.
Loviisa Ulriikan kirjasto on jäänyt upeaksi muistomerkiksi tältä ajalta. Samalla aikakaudella rakennettiin myös linnan kuuluisa teatteri.
Vuonna 1777 Ruotsin valtio lunasti Drottningholmin, jonne Kustaa III asettui asumaan. Tuolloin luotiin englantilaisten puistojen innoittama suuri romanttinen luonnonpuisto, joka nykyisin ympäröi barokkilinnaa ja ranskalaista puutarhaa.
Yläkuva: Vihreän salongin kautta kuljetaan pääkerroksen paraatihuoneisiin ja seuraaviin edustustiloihin. Kuva: Lisa Raihle Rehbäck/Royalpalaces.se
Vihreä kabinetti. Loviisa Ulriikan kabinetti valmistui vuonna 1747: vihreällä silkillä verhoillut seinät, yksinkertaiset valkoiset ja kullanväriset puupaneelit ja koristeltu kiinteä sisustus. Kuva: Lisa Raihle Rehbäck/Royalpalaces.se
Linna on muuttunut ajan kuluessa. Osia siitä on rakennettu uudelleen, ja sitä on täydennetty lisärakennuksilla. Kuva: Kate Gabor/Royalpalaces.se
Portaikko on yltäkylläisin ja ylellisin linnan pääarkkitehdin Nicodemus Tessin vanhemman koskaan suunnittelema rakenne. Kuva: Alexis Daflos/Royalpalaces.se
Kiinalainen salonki on saanut nimensä kiinalaistyylisen kaakeliuunin mukaan. Kuva: Kate Gabor/Royalpalaces.se